Redogörelsen innehåller också en utredning om olika finansieringsformer för trafikprojekt och den lista på projekt som regeringen genomför och beslutat om i samband med det tidigare rambeslutet.

Niklas Andersson har deltagit i beredningen som representant för minister Räsänen i trafik- och kommunikationspolitiska ministerarbetsgruppen samt som ledamot i en arbetsgrupp som utarbetade de olika förslagen för framtida möjliga finansieringsmodeller.

- Jag anser att regeringens nya redogörelse är positiv både med tanke på miljön och med tanke på näringslivet. I de planerade trafikprojekten finns många projekt som hänför sig till utveckling av rälstrafiken vilket minskar belastningen på miljön. Projekten som förbättrar gränsöverskridande trafik och leder som trafikeras av gods som hänför sig till export och handel har också prioriterats.

- För Västnylands del är de goda nyheterna att Hangö-Hyvinge banans elektrifiering nu har lyfts upp till näst viktigaste elektrifieringsprojekt och därmed står först i kö bland de banavsnitt som planeras elektrifieras efter 2016. Med tanke på att det finns nästan 3000 km bankilometer utan elnät är en sådan här prioritering inte utan betydelse, även om projektet inte rymdes med på regeringens en miljard stora lista för den här regeringsperioden.

- Från att ha varit ett projekt i mängden är nu Hangö-Hyvingebanan inskriven i redogörelsen som ett prioriterat projekt. Det är viktigt för Västnyland, säger Niklas Andersson.

Selonteko sisältää myös selvityksen eri rahoitusmalleista ja listan niistä hankkeista josta päätettiin rahoittaa kehysneuvottelujen jälkeen. Hankelistan arvo on yhteensä 1 mrd euroa.

Niklas Andersson on osallistunut selonteon valmistelussa ministeri Räsäsen edustajana liikennepoliittisessa ministerityöryhmässä sekä jäsenenä työryhmässä joka on selvittänyt eri rahoitusvaihtoehtoja.

- Mielestäni selonteko on varsin hyvä sekä luonnon ja elinkeinoelämän kannalta. Suunnitellut liikennehankkeet sisältävät monta raideliikenteen suunnattuja investointeja jotka osaltaan vähentää liikenteen ympäristökuormitusta. Elinkeinoelämän osalta moni hanke parantaa viennin ja tavarankuljettamisen näkökulmasta tärkeitä liikennekohtia ja edistää liikenteen sujuvuutta.

- Läntisen uudenmaan osalta tärkeä Hanko-Hyvinkää rata ei ole hallituskauden hankkeiden listalla, mutta selontekoon on otettu kirjaus jonka mukaan Hanko-Hyvinkääradan sähköistäminen on toiseksi tärkein sähköistämishanke. Tällöin se nousee ykkösprioriteetiksi 2016 jälkeen sähköistämishankkeiden osalta. Ajatellen sitä että Suomessa on miltei 3000 km sähköistämätöntä rataosuutta, niin tällainen priorisointi on merkittävä.

- Hanko-Hyvinkäärata on nyt priorisoitu hanke eikä enää yksi muiden joukoissa. Se on Länsiuusimaalle tärkeä asia, sanoo Niklas Andersson.

Olin jo eduskuntavaalien alla tutustunut viittomakielisten arkeen, kun vaalipäällikkönä tein kampanjaa Uudellamaalla Harri Konttisen ja Hanna Paulannon kanssa. Nämä kaksi ystävää tekivät KD:lle loistavan kampanjan viittomakielellä ja auttoivat monta uutta ihmistä ymmärtämään viittomakielisten maailmaa samalla kuin itsekin pyrkivät vaikuttamaan asioihin valtakunnallisesti eduskunnan kautta. Hätätekstiviesti yksykskakkoseen on yksi näitä tärkeitä asioita arjen turvallisuusnäkökulmasta.

 Viittomakielisten järjestöt ovatkin halunneet nostaa kysymyksen yhdenvertaisuudesta keskusteluun. Palaverissa viittomakielisten kanssa opin paljon uutta: kokeiltiin videopuhelimen käyttöä ja keskusteltiin miten videopuhelutekniikka voitaisiin käyttää hätäviestinnässä, keskusteltiin Eurooppalaisesta Reach112-hankkeesta ja totta kai myös hätätekstiviestistä.

 Hätäkeskusuudistuksen mukana Sisäasiainministeriön Hätäkeskuslaitos saa uuden tietojärjestelmän, joka mahdollistaa hätätekstiviestin suoraan yleiselle hätänumerolle alkaen vuodesta 2015. Järjestöt toivoisivat nopeampaa ratkaisua, mutta nykytekniikalla se ei ole mahdollista. Nykyään on käytössä alueelliset hätätekstiviestinumerot, mutta parannus tilanteeseen on luvassa uuden järjestelmän mukaan.

Uusi järjestelmä mahdollistaa myös videopuhelujen käsittelyä. Tästä ei ole vielä mitään päätöstä tai toiminnallista selvitystä, mutta tekniikka on jo tilattu. Pidämme viittomakieliset mielessä, kun hätäkeskusuudistus etenee.

Min senaste kontakt till teckenspråket är från riksdagsvalkampanjen senaste vår. Då var jag valchef för KD Nyland, och två av våra kandidater gjorde sin kampanj på teckenspråk. Under den kampanjen fick jag bekanta mig med de teckenspråkigas vardag. Hanna Paulanto och Harri Konttinen gjorde förutom en fin kampanj också en fantastisk insats för att öka förståelsen för de teckenspråkigas situation.

 Många organisationer för handikappade har lyft upp behovet av nödtextmeddelande till numret 112. På mötet med den Finlandssvenska organisationen bekantade jag mig med videotelefoni och vi diskuterade hur det skulle kunna användas när man ringer till nödcentralen. Delegationen presenterade också ett intressant europeiskt projekt, Reach112. Naturligtvis diskuterade vi också nödtextmeddelandet. Jag fick också lära mig att det är speciellt svårt att få tag på svenskspråkiga tolkar och att man trots allt talar teckenspråk olika på svenska och finska.

 I och med nödcentralreformen som pågår som bäst får Inrikesministeriets Nödcentralsverket ett nytt datasystem som ska klara av att ta emot sms till det allmänna nödnumret fr.o.m. 2015. Organisationerna skulle önska en snabbare lösning, men tyvärr är det inte möjligt med det nuvarande datasystemet. Just nu finns regionala nödtextmeddelandenummer i bruk, men i och med att det nya systemet kan man övergå till samma nummer i hela landet.

 Det nya systemet gör det också möjligt att i framtiden ta emot videotelefonsamtal till Nödcentralen. Ännu har inga beslut fattats angående videosamtal och om man går vidare med det så måste man utreda de praktiska arrangemangen kring ett sådant nödsamtal. Men nu när nödcentralreformen går vidare, ska vi ta de teckenspråkigas behov i beaktande.

Tapoihini ei kuulu äänestää tyhjää, joten nyt on tehtävä ratkaisu ja ottaa kantaa.

Olin Haaviston kanssa samassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ryhmässä hallitusneuvotteluissa, kun kirjoitimme Kataisen hallitusohjelmaa. Sen perusteella opin tuntemaan Pekka Haavistoa rakentavana, positiivisena miehenä jonka kanssa on helppo ja mukava keskustella. Pekka Haavistolla ja Vihreillä on monelta osin samanlaisia ajatuksia KD:n kanssa esim. kehitysyhteistyöstä. Pienen kylän kalastajaisän poikana on helppo nähdä ja sympata niitä luonnonarvoja, jota Haavisto saattaisi edustaa, jos pääsisi läpi. Niitä hän tosin ei ole juurikaan nostanut tässä kampanjassa.

Sauli Niinistön parhaina ominaisuuksina pidän verkostoitumis-, johtamis- ja esiintymistaidot, kokemus sekä ulko- ja turvallisuuspoliittiset näkemykset. Niinistön arvomaailma on lähempänä Kristillisdemokratiaa. Onhan Kokoomus osana EPP:tä, jossa myös KD vaikuttaa Euroopassa yhdessä muiden Kristillisdemokraattisten puolueiden kanssa. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ote on vahvempi Niinistöllä, ja uskoisin että hänellä on parempi kyky tehdä tarvittavat ratkaisut muuttuvassa maailmassa. Niinistön politiikka olisi hillitympi, ja Suomen etu olisi paremmin turvattu Niinistön tavalla rakentaa luottamusta ennen vaatimuksien esittämistä.

Lisäksi täytyy myöntää, että oma kokemukseni elämästä ja työelämästä on lähempänä Niinistön reaalimaailmaa kuin Haaviston visiomaailmaa. Oma työura on ollut kovaa työtä, kehittämistä ja talouskriisien selvittämistä; puolustusvoimissa isänmaan puolesta, siviilissä lähtien ylikunnallisen matkailuyhtiön pelastamispesti, projektijohtajatyöt, pätkätyöläisen armoton arki, useiden yhdistyksien talousvaikeuksien selvittämistä, oman kunnan talouskriisi ja nyt lopulta työ maan hallituksessa, kun talous on kriisissä. Poliittinen työ on sen lisäksi antanut puoluekentän tuntemusta. Kokemus tästä saa minut intuitiivisesti valitsemaan Niinistön.

Siispä olen päättänyt äänestää Sauli Niinistö tasavallan presidentiksi.

Morgonen började med polisens julkonsert i polisstyrelsens utrymmen. Bandet spelade jazzaktig julmusik i salongsuppsättning, verkligen inspirerande musikmorgon med glimten i ögat. Du kan bekanta dig med polismusikanterna här.

Sen bar det av till Kyrkogatan och arbetsrummet. Det blev att skriva pm, e-posta, ringa, reda ut några grejer. Det planerade besöket på partikansliet tvingades jag inhibera på grund av tidsbrist. En kort översikt på nyhetsflödet bekräftade det jag redan visste: Sari Essayah rankades som bästa debattör i presidenttenten på YLE av Iltalehti. Fint att media upptäcker KD:s presidentlöfte.

I turen stod riksdagen och en överraskningsuppvaktning av riksdagsgruppens ordförande Peter Östman som idag fyller 50. Här rördes jag mest av allt av vårt fina assistentteam som jobbar för riksdagsgruppen. Gänget hade verkligen ordnat en fin uppvaktning; här såg man också vad KD:s framtid går för, och det var ett framtidslöfte som heter duga.

Efter det var det traditionell julandakt med Gränsbevakningsväsendets stab, julevangeliet lästes av en Gränsbevakningens amiral, talet av fältbiskop. Fin tillställning och bra stämning på kyrkkaffet efteråt.

Nu ska jag ännu åka på en Sari Essayahs presidentvalstillställning i kväll och sen är det dags att fira veckoslut i juletecken. Ha en välsignad Jul och ett nådefullt gott nytt år 2012 alla bloggläsare.

Aamun aloitin käymässä poliisihallituksen tiloissa, poliisisoittokunnan joulukonsertissa. Kyllä oli taitavia soittajia ja joulumieli korkealla jazzahtavan salonki-kokoonpanon tilaisuudessa. Voit tutustua soittokunnan toimintaan tässä.

Aamutilaisuudesta jatkoin matkaa Kirkkokadulle, työhuoneeseen. Vuorossa oli muistion kirjoittelua, sähköpostien vastaamista, puhelinsoittoja ja uutisten analysointia. Iltalehti oli taas rankannut presidenttiehdokkaamme Sari Essayahin parhaaksi YLE:n tentissä! Sen tietenkin tiesin jo etukäteen, mutta kiva silti että myös lehdistö on huomannut KD:n presidenttiehdokkaan kyvyt. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että Sari Essayahista tulisi Suomelle paras presidentti näistä vaihtoehdoista.

Sitten oli vuorossa yllätysjuhlat 50-vuotiaalle Peter Östmanille eduskunnassa. Päivänsankari ehti juuri ja juuri omiin yllätysjuhliin, sen verran tosissaan hän ottaa eduskunnan työt. Saimme kuitenkin juhlistaa eduskuntaryhmän puheenjohtajaa. Se täytyy kyllä tässä vaiheessa sanoa, että kyllä eduskuntaryhmällä on mahtava avustajatiimi. Vaikka se ei ollut edes omat juhlat niin liikutuin siitä tunnelmasta joka avustajien toimesta juhlissa oli. Siinä oli KD:n tulevaisuuden tekijät ja kansanedustajat talkoissa, voin kyllä tämän perusteella luvata KD:lle loistavan tulevaisuuden.

Eduskunnasta matka jatkui Johanneksen kirkkoon, Korkeavuorenkadulla. Siinä oli vuorossa Rajavartiolaitoksen perinteinen jouluhartaus. Se on vuosikymmenet ollut Rajaesikunnan perinne. Amiraali luki jouluevankeliumin. Rajavartiolaitoksen kenttäpiispa piti puheen. Oli mahtava tilaisuus ja kirkkokahvit sen jälkeen mukava tilaisuus vetää puolen vuoden työt yhteen

Vuorossa on nyt illalla Sari Essayah’in presidentinvaalitilaisuus. Sieltä kotiin paketoimaan joululahjoja ja viikonloppuviettoon. Siunattua Joulua ja armorikasta uutta vuotta 2012!

Suomen rauhanturvaamispolitiikka-keskustelun keskiössä oleva ISAF on median kautta tullut monelle tutuksi. Helsingin Sanomat julkaisee parhaillaan juttusarjaa Suomalaisista ja toiminnasta Afganistanissa. Hyvä näin.

Rauhanturvaamiseen kuuluu tosin paljon muutakin. Se ei aina näy mediassa. Afganistanista on helpompi keskustella, koska jokaisella on siitä joku mielikuva siitä, onko kyseessä rauhanturvaamisoperaatio vai onko Suomi osallisena sodassa.

Tätäkin tärkeämpi olisi keskustella mihin Suomi tulevaisuudessa suuntautuu: jatketaanko linjalla jossa pääosin osallistutaan EU- tai NATO-operaatioissa, vai siirrytäänkö takaisin YK-johtoisiin operaatioihin.

Minulle käyvät molemmat, mutta huomionarvoista on että Suomi ei tällä hetkellä osallistu yhteenkään YK-johtoiseen operaatioon jossa olisi muutamia komennettua sotilasta enemmän. Muutenkin Suomi osallistuu rauhanturvaamisen perustyöhön ennätysalhaisella vahvuudella. Maailmalla on vain kymmenesosa ennätysvuosien tasosta.

ISAF on ollut Suomelle hyvä testausympäristö. Nyt siellä tulisi siirtyä enemmän siviilikriisinhallinnan puolelle ja asteittain vähentää sotilaallista läsnäoloa. Suomi tulisi jatkossa pyrkiä enemmän johto- ja esikuntatehtäviin, ja samalla pitää pientä joukkoa rauhanturvaamisen perustyössä. Suomen tulisi vahvistaa siviilikriisinhallintaosallistumista ja edistää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa kehitysyhteistyö, humanitäärinen apu, diplomatia sekä sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta toimivat saumattomasti yhdessä.

Puolustusvoimauudistuksen myötä tulisi muutenkin keskustella koko puolustusjärjestelmän tulevaisuudesta ja miten Suomen turvallisuutta parhaiten edistettäisiin. Parannettu yhteistyö viranomaisten kesken ja kansainvälinen verkottuminen tuovat uusia mahdollisuuksia, jotka mahdollisesti voisivat edistää Suomen puolustuskykyä vanhaa mallia paremmalla tavalla.

Olemme työssämme sisäasiainministeriössä todenneet, että maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat moniulotteisia. Yksi keskeinen haaste on prosessien inhimillisyys ja se, miten lähimmäisenrakkaus toteutuu vaikeiden ja yksilöiden kannalta hankalien päätöksien toteuttamisessa. Ei ole helppoa tehdä työtä varsinkaan turvapaikka-asioihin liittyen, kun tietää, että tapauksen takana voi olla traaginen lähtötilanne, hurjat pakomatkat ja suuri riskinotto, joka päättyy Suomeen ja turvapaikkahakemukseen.

Viranomaisten ongelmaksi jää kertomuksien selvittäminen ja todentaminen, joka on useimmiten haastavaa. Turvapaikanhakijat eivät välttämättä ole tottuneet luottamaan viranomaisiin, mikä saattaa johtaa siihen, että heidän kertomukset muuttuvat matkan varrella. Säännökset, jotka koskevat maahanmuuttajaa, ovat monimutkaisia ja EU-tasolla hyväksytyt toimintatavat saattavat estää rehellisen viisuminhakijan pääsyn Suomeen. Tällä alueella olisi paljon kehitettävää. Pakolaisten ystävät Suomessa, ovat kertoneet meille ministeriöön kristityistä, jotka elävät muslimiyhteiskunnassa, jossa kääntyminen kristinuskoon merkitsee hyvin usein vainoamista. Joissakin tapauksissa kristinuskoon kääntyneitä viedään vankilaan tai teloitettavaksi. Uskonnollinen vaino pitäisi ottaa paremmin huomioon turvapaikanhakijoiden hakemuksien käsittelyssä.

Perheenyhdistämiskäytännöt tulee selvittää. Perheenyhdistämisien osalta tarvitaan tiukempaa tulkintaa ns. kasvattilasten osalta, jotta käytäntömme olisi samalla tasolla muihin pohjoismaihin verrattuna. Jonon pituus on syksyn aikana ollut 10 000 hakemusta. Suuri osa käsittelytyöstä menee sukulaisuuden selvittämiseen. Kasvattilasten osalta ongelmaksi on tullut tapaukset, joissa on käynyt ilmi, että kasvattilapseksi väitetty lapsi on todellisuudessa lähetetty Suomeen oikeiden vanhempien toiveesta muuntelemalla totuutta. Ongelmallisissa tapauksissa kyse ei useimmiten ole pienistä lapsista, vaan nämä kasvattilapset ovat jo aikuisuuden kynnyksellä olevia nuoria. Hakijoiden kertomusten todenperäisyyttä joudutaan selvittämään monenlaisilla, aikaa vievillä tutkimuksilla ja haastatteluilla. Ottaen huomioon lähtömaan tilanteen, on inhimillisesti katsottuna ymmärrettävää, että apua pyritään hakemaan totuutta vääristämälläkin. Mutta samalla vedetään mattoa alta oikeasti apua tarvitsevilta. Tästä syystä perheenyhdistämiskäytäntöjä on kehitettävä palvelemaan todellisia perheenjäseniä ja todellisuudessa heikoimmassa asemassa olevia.

Samalla tulee tarkastella asunto- ja toimeentulovaatimuksia perheitä yhdistettäessä. On kohtuullista vaatia, että perheellä on Suomessa asunto. Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää yleensä, että perheen toimeentulo on turvattu. Ulkomaalaisella on siis oltava palkan, yritystulon, varallisuudesta saatavien tulojen, eläkkeen tai muun vastaavan perusteella riittävät varat itsensä ja perheensä toimeentuloa varten. Mielestäni tämän hetken tulotasot ovat kuitenkin turhan korkeat ja niitä voisi tarkentaa alaspäin. Oman asunnon merkitystä tulisi korostaa tulotason painottamisen sijaan

Ensi vuoden budjettiin Maahanmuuttovirasto sai lisämäärärahan, jolla se pystyy pitämään jo aiemmin rekrytoidut 40 henkilöä hakemusruuhkan purkamisen loppuun saattamiseksi. Prosessia pyritään vauhdittamaan myös Maahanmuuttoviraston, poliisin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyötä kehittämällä..

Regeringsprogrammet slår fast att invandrarna är en bestående och välkommen del av det finska samhället, men också att Finlands förfarande vid familjeåterförening ska följa samma linje som i de övriga nordiska länderna.

Det är också inrikesministeriets linje i frågan. Invandringspolitiken ska vara tolerant, trygg och mångfaldig.

Under den tid som vi jobbat med invandringsfrågor på inrikesministeriet har det blivit uppenbart att invandringsfrågorna är mångfacetterade och att problemen inte lyser med sin frånvaro.

En av utmaningarna är mänskligheten i processerna. Det är inte lätt att arbeta med särskilt asylfrågor där människor ofta är intrasslade i komplicerade, tragiska utgångslägen, våghalsiga flyktförsök och stora risktagningar som slutar i en asylsökning i Finland. Att verifiera historierna, som också ibland berättas olika för att man kanske t.ex. inte litar på myndigheterna, är svårt. Regelverket verkar ibland stupa på sin egen omöjlighet och EU-bestämmelser kommer i vägen för det som i första hand kan tyckas vara bäst. Exempel på det är t.ex. att hederliga visumansökningar till Finland kan få avslag på grund av Schengen-praxis.

Här finns mycket att göra. Medborgarkontakter från vänner till t.ex. till livet hotade kristna från muslimska samhällen berättar om historier där omvändelse till kristen tro kan betyda detsamma som förföljelse, fängelse eller till och med avrättning. Detta måste tas i beaktande i asylansökan.

När det gäller familjeförening så behövs det ändå en åtstramning av politiken på ett sätt som följer den nordiska linjen. Det här slås fast i regeringsprogrammet.

I kö för familjeförening är för tillfället hela 10 000 fall. En stor del av arbetet går ut på att reda ut släktskap och att verifiera om de som söker verkligen hör till samma familj. Ett stort dilemma är fosterbarnen, där fosterbarnen i många fall visat sig vara barn eller ungdomar som vars verkliga föräldrar vill skicka till Europa från det egna hemlandet med hjälp av att påstå att de är någons fosterbarn. Fosterbarnen är ofta inga småbarn, utan kan vara ungdomar på gränsen till myndig ålder. Att bestyrka de sökandes berättelser kräver intervjuer och ibland behövs också åldersbestämning för att fastställa om historierna stämmer. Därmed bör man förstå att det inte är en inskränkning på familjerättigheter som en lagförändring skulle medföra, utan att man täpper till en brist i det Finländska systemet.

Möjligheten för återförena fosterbarn är tyvärr en metod där man ständigt uppdagar fall, där man på ickesanningsenliga grunder har försökt ta sig in i Finland. Därmed drar man också mattan under de som verklighen är i behov av skydd. Samtidigt är motiven ändå mänskligt sett lätt att förstå med tanke på de omständigheter som råder i ursprungsländerna.

Inrikesministeriet kommer att fortsätta anställningen av de 40 extra personer som arbetat med att avkorta köerna. Samtidigt kommer inrikesministeriet att på inrikesminister Räsänens initiativ utreda familjeåterföreningsfrågan. Till den frågan kommer man också att titta närmare på kraven för försörjning. Det är rimligt att förvänta sig av den som vill förena sin familj i Finland, att man kräver tillräcklig utkomst för att försörja familjen och åtminstone en bostad, där familjen kan förväntas bo.

Det skulle ändå inte betyda att de allmänna inkomstgränserna för de som invandrar på basen av arbete skulle höjas, tvärtom är dessa gränser enligt mitt tycke oskäligt höga och borde ses över i syfte att göra dem mer rimliga.